Testosteronin väheneminen on luonnollinen osa vanhenevan miehen elämää. Oireet alkavat yleensä pikkuhiljaa: moni jo 40–50-vuotiaista, erityisesti ylipainoisista miehistä, kärsii testosteronivajeesta. Kuitenkaan kolmannes miehistä ei tunnista testosteronivajetta.

Masentuneisuus ja muut mielen myrskyt voivat johtua testosteronivajeesta. Mikäli mieli on maassa, muisti pätkii, keskittyminen on hankalaa ja unikin katkonaista, kannattaa pysähtyä pohtimaan, missä on syy.

Yleisimmät testosteronivajeen oireet ovat seksuaalinen haluttomuus ja lihasmassan ja -voiman heikkeneminen. Näitä esiintyessä on syytä mitata testosteronitaso.

Masennus ja testosteronivaje ovat kaksi eri asiaa

Testosteronivajeen oireita on monenlaisia. Kaikille ei tule kaikkia oireita ja ne voivat tulla eri aikaan. Mieskunnon hiipuminen voi aiheuttaa haluttomuutta, ärtyneisyyttä ja masentuneisuutta.

Lääkärin rooli korostuu diagnoosin tekemisessä ja oikean hoidon valitsemisessa. Mahdollinen masennus kannattaa selvittää hyvin, samoin muut sairaudet.

Jos terveelliset elämäntavat eivät saa muutosta aikaan testosteronivajeesta kärsivän miehen voinnissa, voidaan selvittää mahdollisuus hormonihoidon aloitukseen, jos testosteronin vähyys on osoitettu verikokeessa.

Puhumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa

Mies on todennäköisesti ylittänyt itselleen suuren kynnyksen tullessaan lääkärin vastaanotolle. Miehet odottavat keskimäärin viisi vuotta ennen kuin hakevat ongelmiinsa apua. Esimerkiksi mieskunto-ongelmat liittyvät vahvasti miesten itsetuntoon, joten niistä puhuminen voi olla vaikeaa.

Myös masennukseen liittyvistä tuntemuksista voi olla vaikea puhua ja kynnys miehelle voi olla suuri. Silti puhuminen on ainoa keino eteenpäin.

Elämäntaparemontti on hyvä ensiaskel moneen vaivaan. Painoa kannattaa pudottaa, liikuntaa lisätä ja ruokavaliota muokata kevyempään suuntaan. Mikäli oma terveydentila askarruttaa, kannattaa kääntyä rohkeasti lääkärin puoleen.